Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitseeyrittäjäksi ryhtymistä

Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin
yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa.
Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä
yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten
maahanmuuttajaperheiden nuoria.

Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviävät NYT Nuorten tulevaisuusraportista, jonka kyselyyn vastasi lähes 4 900 yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevaa nuorta. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT teetti kyselyn yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.

• 68 prosenttia nuorista arvioi, että yritystoiminta ja yrittäjyys ovat tärkeitä Suomelle; vain 6
  prosenttia on tästä eri mieltä.
• Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä.
  Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia enemmän kuin kolme
  vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista).
• Joka viides yrittäjyydestä kiinnostunut nuori sanoo, että oma liikeidea on jo mielessä. Nuoria
  houkuttelee yrittäjyyteen ennen kaikkea mahdollisuus tehdä itselleen merkityksellistä ja omien
  arvojen mukaista työtä.
• 27 prosenttia nuorista uskoo perustavansa itse oman yrityksen. Peräti 45 prosenttia voisi ryhtyä
  jatkajaksi jonkun toisen perustamaan olemassa olevaan yritykseen. Lukuja voi pitää korkeina, sillä
  nykyisin Suomen yrittäjyysaste on hieman yli 10 prosenttia työllisistä.
  Lähes joka toinen toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä
• Nuorista 21 prosenttia kokee, ettei voisi toimia yrittäjänä. Vuonna 2022 näin vastasi 34 prosenttia.
  Esteinä omakohtaiselle yrittäjyydelle on esimerkiksi se, että yrittäjyyttä pidetään liian suurena
  riskinä tai sen ajatellaan vievän liikaa aikaa.
• 39 prosenttia arvioi, etteivät omat vahvuudet ja osaaminen riitä yrittäjänä toimimiseen. Jopa 40
  prosenttia nuorista toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä.
  
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK nostaa kyselytulokset keskusteluun, kun se isännöi tämänvuotista Yrittäjän päivän pääjuhlaa. Tuloksiin sisältyy paljon ilonaiheita, arvioi toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
  ”Nuorten kiinnostus olemassa olevien yritysten jatkamiseen luo toivoa siitä, että pk-sektorin
  kohtalonkysymykseen – omistajanvaihdoksiin – voitaisiin tulevaisuudessa saada merkittävääkin helpotusta. 14 000 pk-sektorin työnantajayritystä tarvitsee lähivuosina uuden omistajan. Tämä voi tarjota aloittavan yrittäjän uralle lentävän lähdön, kun bisnes ja asiakkaat ovat jo olemassa.”
  Yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajaperheiden nuoria
• Yrittäjyys kiinnostaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden nuoria. Heistä 59 prosenttia on
  kiinnostunut yrittäjyydestä. Nuorista, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, vastaava osuus
  on 50 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista nuorista oman yrityksen perustamista harkitsee 44
  prosenttia (vrt. 24 prosenttia nuorista, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa).
• Sukupuolten erot piirtyvät tuloksista selkeinä: pojista 62 prosenttia voisi toimia yrittäjänä, kun
  tyttöjen prosenttiluku on 42. Pojista oman yrityksen perustamista harkitsee yli kaksi kertaa useampi
  (37 prosenttia) kuin tytöistä (18 prosenttia).
  Tulevaisuusraportin perusteella tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja maahanmuuttajanuorten
  potentiaaliin, arvioi Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin toimitusjohtaja Johanna Vesikallio:
  ”On löydettävä uudet keinot puhutella tyttöjä: tutkimustulosten mukaan pelkkä ’rahapuhe’ ei vetoa
  tyttöihin, joiden työelämäarvoissa korostuvat vastuullisuuteen liittyvät teemat. Ilahduttavaa on, kuinka
  paljon yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajaperheiden nuoria. Yli puolet heistä toivoo kouluihin myös lisää
  yrittäjyyskasvatusta.”
  NYT Nuorten Tulevaisuusraportin kyselyyn vastasi 4 863 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta keväällä

1. Vastaajista 64 prosenttia oli yläkoulusta, 19 prosenttia lukiosta ja 17 prosenttia ammatillisesta
   oppilaitoksesta.